E-lomake - Ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välinen, sopimuspohjainen yhteistyö

41 - 51 (yht. 51) | Edelliset 20 tulosta

Tutkimuslaitoksen nimi: THL
Minkä yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa teillä on yhteistyötä? (voitte nimetä useamman yliopiston tai ammattikorkeakoulun): Laitoksella on erityyppistä yhteistyötä laajasti kotimaisen korkeakoulukentän kanssa. Kotimaisten yliopistoyhteistyö-kumppaneiden joukossa ovat lähes kaikki Suomen yliopistot (HY, TY, TaY, ISY, Aalto, LY, OY, JY, VY, TTY, LTY). Samoin useimmat suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat yhteistyökumppaneita (Metropolia, Diakonia, Savonia, Laurea, Arcada, Saimia, Novia, HAMK, TAMK, TURKUAMK, OAMK, JAMK, SEAMK ja SAMK). Lisäksi yhteistyökuvioita on useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa.
Onko teillä yhteisiä tiloja yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa? Minkä korkeakoulujen kanssa? Mitä tiloja? Miten organisoitu?: FIMM kanssa tehtävässä yhteistyössä on yhteisiä tiloja HY:n toimijoiden kanssa Biomedicumissa. Myös TY ja OY kanssa on yhteisiä tiloja. Yhteisten professuurien myötä on yhteisiä työtiloja yliopistoissa.
Onko teillä yhteisiä tukipalveluja korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Mitä tukipalveluja? Miten organisoitu?: TY:n kanssa jaetuissa tiloissa on yhteisiä teknisiä tukipalveluja (välinehuolto). FIMM -yhteistyössä Biomedicumissa on yhteisiä tukipalveluita.
Onko teillä opetus-/koulutusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista koulutusta? Miten organisoitu? (esim. tutkintoon johtava koulutus, täydennyskoulutus): Useilla laitoksen asiantuntijoilla on osa-aikaisia tehtäviä (ml. osa-aikaiset professuurit) yliopistoissa, joihin sisältyy opetusta. Opetus- ja koulutustehtävät voivat olla osa perus- tai jatkotutkintoon tähtäävää koulutusta tai täydennyskoulutusta. Esimerkkeinä ovat professori/dosenttitason luento- ja kurssimuotoinen opetus, sekä gradu- ja väitöskirjatöiden ohjaus eri yliopistoissa. Laitoksen asiantuntijoita on tohtorinkoulutusohjelmien johtoryhmissä. Laitoksen asiantuntijoita on myös mukana suunnittelemassa, tuottamassa ja kehittämässä verkkokursseja ja koulutuspaketteja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen käyttöön.
Onko teillä tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoimintayhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista (esim. ala)? Miten organisoitu?: On useimpien suomalaisten yliopistojen kanssa. Yhteistyötä tehdään kaikilla THL:n toimialoilla, liittyen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, terveyden suojeluun sekä hyvinvointi- ja terveyspolitiikkoihin.Organisoidaan tutkimusryhmäkohtaisesti löyhemmin t.muodollisemmin erilaisilla sopimuksilla (ml. rahoitussopimukset).Usein yhteistyötä tehdään konsortioissa toteutettavien TKI-hankkeiden puitteissa. Suuriin rahoitushakuihin(esim. SA, EU) lähdetään usein yliopistojen kanssa, joskus myös AMK-toimijoiden kanssa. THL:n asiantuntijoita on yliopistoissa ja korkeakouluissa toteutettavien hankkeiden ohjausryhmissä ja tutkijakoulujen asiantuntijatehtävissä. Yhteistyötä rakentuu myös aineistojen ympärille. THL:n aineistoja käytetään paljon tutkimusyhteistyössä, esim. väestöaineistot lääketieteen ja kansanterveystieteen alalla ja valtakunnalliset terveyden- ja sosiaalihuollon rekisterit. Yliop.tutkijakoulutettavia on laitoksessa vierailevina tutkijoina
Onko teillä yhteistä henkilökuntaa korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Yhteisen henkilökunnan määrä? Onko kyseessä esim. hallinto- tai opetus-/tutkimushenkilöstö? Miten organisoitu?: Tutkimushenkilöstöllä on paljon osa-aikaisia työjärjestelyitä siten, että työsuhde on olemassa sekä laitokseen että yliopistoon. Päätoimi voi olla yliopistossa ja sivutoimi laitoksessa, ja päinvastoin. Yliopistojen kanssa on yhteisiä professuureja (esim. TY, TaY, ISY, HY) ja laitoksen asiantuntijoilla on dosentuureja yliopistoissa. Yliopistojen tutkimushenkilökuntaa voi myös olla laitoksessa vierailevina tutkijoina.
Onko teillä muuta yhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Mitä?: On erityyppistä muodolliseen ja epämuodolliseen verkostoitumiseen pohjautuvaa yhteistyötä, esimerkiksi erilaisten ammatillisten yhdistysten ja verkostojen puitteissa. Yliopistot voivat myös osallistua ostettavien palvelujen kilpailuihin ja tuottaa kilpailutettuja hankkeita laitoksella kehittämistehtäviin.
Oletteko huomanneet yhteistyön esteitä? Millaisia? (esim. lainsäädäntö, hallinto, eri alojen erityispiirteet): Yhteistyö hyvää ja kaikkia osapuolia hyödyttävää. Joitakin esteitä on, mutta ei ylitsepääsemättömiä. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen välillä esiintyy jossain määrin kilpailua esim. rahoituksesta. Yliopistojen siirtyminen pois valtionhallinnon alaisuudesta on lisännyt byrokratiaa ja erilaisia hallinnollisia haasteita esim. yhteisten
hankkeiden toteuttamiselle ja henkilöstön joustavalle siirtymiselle. Päällekkäiset hallinnolliset prosessit vievät aikaa. Myös yhteisrahoitteisten virkojen puute voi muodostaa esteitä tehokkaalle yhteistyölle. Erilaisten prioriteettien, intressien, tutkimuskulttuurien yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Yhtäällä yliopistojen akateeminen vapaus, perustutkimuksellinen,
joskus kapeasti tieteenalakohtainen ja vähemmän välitöntä hyötyä ja sovellettavuutta korostava ote. Toisaalla tutkimuslaitosten poliittisemmin ohjautunut tutkimus,
jossa painotetaan enemmän sovellettavuutta, käytännönläheisyyttä ja lyhyehkön aikavälin vaikutuksia.
Miten uskotte yhteistyönne korkeakoulujen kanssa kehittyvän?: Hyvät edellytykset tulevaisuuden yhteistyölle ovat olemassa, ja yhteistyön uskotaan pääsääntöisesti jatkuvan, tiivistyvän ja lisääntyvän. Mahdollisuuksia on yhteisissä TKI-hankkeissa sekä laitoksen asiantuntijatiedon hyödyntämisessä korkeakoulujen opetuksessa. Toisaalta aiheet ja todelliset synergiat ratkaisevat yhteistyön tarpeen, ja yhteistyö voi olla entistä enemmän ulkopuolisen rahoituksen varassa. Laitoksen aineistot ovat laajasti hyötykäytössä ja tätä pyritään aktiivisesti edistämään myös jatkossa. Toisaalta kiristyvä taloudellinen kehitys tutkimuslaitoksessa voi luoda uhkakuvia tietoaineistojen laadulle ja laajan käytön tukemiselle, mikä voi johtaa synergioiden menetykseen.
Onko tutkimuslaitoksellanne sopimuspohjaista aineisto- tai laiteinfraa yhteiskäytössä korkeakoulun/-koulujen kanssa?: On yhteistyösopimuksia aineistoista, ja esim. FIMM -yhteistyössä on sopimuspohjaista infraa yhteiskäytössä.
Onko teillä yhteisiä yrityksiä tai omistuksia ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen kanssa? (minkä korkeakoulun kanssa ja mitä?): Ei
Onko teillä yhdessä korkeakoulun/-koulujen kanssa yhteistyötä jonkin kolmannen osapuolen (esim. yritys, julkisen sektorin tai kolmannen sektorin toimija) kanssa?: On TKI-hankkeiden (esim. EU-hankkeet, Tekes) puitteissa. Kolmannet osapuolet ovat keskeisesti mukana myös kehittämishankkeissa (esim. terveydenhuoltoon liittyen). Yhteistyötä on myös sairauksien ehkäisyohjelmien puitteissa ja rekisteriaineistojen muodostamisessa ja analysoinnissa (esim. diabetes). Myös ammatillisten yhdistysten ja verkostojen puitteissa toimitaan yhdessä kolmansien osapuolien kanssa.
Mainitkaa tutkimuslaitoksenne kannalta kolme keskeisintä alaa, joilla teette eniten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.: Kysymys on hankala, sillä yhteistyöllä on merkitystä kaikilla laitoksen neljällä, TKI–yhteistyötä koskevassa kohdassa mainitulla toimialalla.
Mainitkaa kolme alaa, joilla tutkimuslaitoksenne tekee vähiten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.: -
Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön osalta?: Hyvän ja tiiviin yhteistyön toivotaan jatkuvan ja osin myös laajentuvan tulevaisuudessa. Mahdollisuuksia nähdään TKI -hankeyhteistyössä sekä laitoksen asiantuntijuuden hyödyntämisessä korkeakoulujen opetusopetusohjelmissa.
Yhteistyön tiivistymistä toivotaan myös tietoon perustuvan kehittämistyön sekä tietoon perustuvan päätöksenteon tuen edistämisen piirissä.Aineistojen yhteiskäyttöä halutaan edistää, esim. väestön terveyteen liittyvien aineistojen käyttö yhdessä kansallisten kattavien rekistereiden kanssa synergisoi tutkimusta myös tulevaisuudessa.

Tutkimuslaitoksen nimi
Minkä yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa teillä on yhteistyötä? (voitte nimetä useamman yliopiston tai ammattikorkeakoulun)
Onko teillä yhteisiä tiloja yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa? Minkä korkeakoulujen kanssa? Mitä tiloja? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteisiä tukipalveluja korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Mitä tukipalveluja? Miten organisoitu?
Onko teillä opetus-/koulutusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista koulutusta? Miten organisoitu? (esim. tutkintoon johtava koulutus, täydennyskoulutus)
Onko teillä tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoimintayhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista (esim. ala)? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteistä henkilökuntaa korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Yhteisen henkilökunnan määrä? Onko kyseessä esim. hallinto- tai opetus-/tutkimushenkilöstö? Miten organisoitu?
Onko teillä muuta yhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Mitä?
Oletteko huomanneet yhteistyön esteitä? Millaisia? (esim. lainsäädäntö, hallinto, eri alojen erityispiirteet)
Miten uskotte yhteistyönne korkeakoulujen kanssa kehittyvän?
Onko tutkimuslaitoksellanne sopimuspohjaista aineisto- tai laiteinfraa yhteiskäytössä korkeakoulun/-koulujen kanssa?
Onko teillä yhteisiä yrityksiä tai omistuksia ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen kanssa? (minkä korkeakoulun kanssa ja mitä?)
Onko teillä yhdessä korkeakoulun/-koulujen kanssa yhteistyötä jonkin kolmannen osapuolen (esim. yritys, julkisen sektorin tai kolmannen sektorin toimija) kanssa?
Mainitkaa tutkimuslaitoksenne kannalta kolme keskeisintä alaa, joilla teette eniten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Mainitkaa kolme alaa, joilla tutkimuslaitoksenne tekee vähiten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön osalta?

Tutkimuslaitoksen nimi: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Minkä yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa teillä on yhteistyötä? (voitte nimetä useamman yliopiston tai ammattikorkeakoulun): Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Åbo Akademi, Lapin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Lappeenrannan tekninen yliopisto

HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu, NOVIA, SAVONIA, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, KAMK, PKOAMK, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Onko teillä yhteisiä tiloja yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa? Minkä korkeakoulujen kanssa? Mitä tiloja? Miten organisoitu?: Helsingin yliopisto
- Viikki, taloustutkimusyksikkö samassa talossa HY:n taloustieteen laitoksen kanssa
- Viikki Biokeskus, kasvigenomiikan tutkimus, laboratorio- ja varastotiloja sekä laiteyhteistyötä, yhteistyö- ja vuokrasopimuksella
- Lisäksi muuta toimistotilaa

Oulun yliopisto
- Ympäristötalo, toimisto- ja laboratoriotiloja vuokrattuna vuokrasopimuksella
- Lynet yhteistyötä

Kuopion yliopisto
• toimistotiloja etätyön suorittamiseen

Aalto-yliopiston (Mikkeli) kanssa samassa rakennuksessa on osa MTT:n toimitiloista. Kumpikin vuokraa huoneensa erikseen kiinteistöyhtiöltä. Osa tiloista on kaikkien kampuksella toimijoiden varattavissa, eli myös Helsingin yliopiston Ruralia Instituutti käyttää osin yhteisiä tiloja (auditorio, neuvottelutiloja, ym.)

Lapin amk:n kanssa Apukan tutkimustila tänä vuonna, jatkosta neuvotellaan. Pelloilla amkin kokeita ja näyteruutuja, tutkimusmetsissä harjoitettu vähän keruutoimintaa opetusmielessä (luonnontuoteala).
Onko teillä yhteisiä tukipalveluja korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Mitä tukipalveluja? Miten organisoitu?: Helsingin yliopisto, Viikki
• Aulapalvelut, vartiointi, ruokala, postinjakelu
• Kiinteistöpalveluja siivoukseen ym. tilojen ylläpitoon liittyviä tukipalveluja

Aalto yliopisto (Mikkeli): käytämme samoja palveluita, maksamme ne vuokrassa kukin erikseen.

Oulun yliopisto, tilavaraus-, siivous- ja postituspalvelut, organisoitu Lynet-yhteistyön kautta
Onko teillä opetus-/koulutusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista koulutusta? Miten organisoitu? (esim. tutkintoon johtava koulutus, täydennyskoulutus): Henkilökunta tekee oman työnsä ohella luentoja sekä ohjaa opinnäytetöitä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Tämä perustuu joko dosentuuriin, hankepohjaiseen kysyntään tai yhteistutkimuksiin.
- Helsingin yliopisto, tutkijat antavat dosentti- ja tuntiopetusta, tutkintoon johtava koulutus, täydennyskoulutus, tutkijakouluun osallistuminen, opinnäytetöiden ohjausta, jatko-opiskelijoita sijoitettuna Useampi väitöskirjatyö tekeillä.
- Turun yliopisto, tutkijat antavat dosentti- ja tuntiopetusta, tutkintoon johtava koulutus, väitöskirjoja valmisteilla, opinnäytetöiden ohjausta ja harjottelijoita
- Oulun yliopisto, tutkijat antavat tuntiopetusta, tutkintoon johtava koulutus, tutkijakouluun osallistuminen
- Osallistumme esim. Helsingin yliopiston Ruralia instituutin täydennyskoulutusprojekteihin maatalous- ja elintarviketalouden sekä maaseudun kehittämisen ja ympäristönsuojelun asiantuntijoina ja kouluttajina, projektikohtaisin sopimuksin. Osa tutkijoista on dosentteja Helsingin yliopisto
Onko teillä tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoimintayhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista (esim. ala)? Miten organisoitu?: Runsaasti yhteisiä tutkimus- ja kehittämisprojekteja eri yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Niissä rahoittajina mm. Suomen Akatemia, EU:n puiteohjelma Tekes, yrityksiä, ELY -keskuksia/EU:n rakennerahastot ja Maaseuturahasto. Organisoitu pääosin yhteistutkimuksina, joita jokin toimijoista johtaa, muiden toimiessa partnereina. Myös joitakin alihankintasopimuksia on ollut. Tutkimusryhmät hakeutuvat omatoimisesti yhteistyöhön aiheittain ja hankkeittain. Hankkeista tehdään tutkimussopimukset.
Onko teillä yhteistä henkilökuntaa korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Yhteisen henkilökunnan määrä? Onko kyseessä esim. hallinto- tai opetus-/tutkimushenkilöstö? Miten organisoitu?: - Yhteisprofessuurit Itä-Suomen, Oulun ja Helsingin yliopistojen kanssa.
- Helsingin yliopiston kanssa yksi yhteinen työntekijä ns. HENVI –hankkeessa
- Turun kanssa osittain yhteinen työntekijä
- Jatko-opintojen suoritus eri yliopistoihin
Onko teillä muuta yhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Mitä?: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoita työskentelee harjoittelijoina ja graduntekijöinä MTT:llä projektitilanteesta riippuen. Joissakin projekteissa voi työntekijä osanaikaa tai kokonaan työskennellä yliopiston tiloissa.

MTT ja Helsingin yliopisto ovat 2013 perustaneet Luomuinstituutin Mikkeliin. Toiminta on projektityyppistä.
Vetovastuu on yliopistolla vuoteen 2016 saakka, sen jälkeen MTT:llä (vuodesta 2015 alkaen Luonnonvarakeskus). Osallistuminen mm. luennoitsijoina Luomuinstituutin tilaisuuksissa, Luomupäivillä ja alan tiedeseminaareissa.

MTT, Helsingin yliopiston Ruralia instituutti ja Mikkelin ammattikorkeakoulu ovat jäseniä Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisyhdistys Ekoneum ry:ssä. Ekoneum keskittyy maakunnalliseen elintarvikealan kehittämiseen projektirahoituksella.

Edustus (jäsenyys) Mikkelin yliopistokeskuksen neuvottelukunnassa ja HY:n Ruralia instituutin neuvottelukunnassa.

MTT on mukana NorNet-verkoston toiminnassa
Oletteko huomanneet yhteistyön esteitä? Millaisia? (esim. lainsäädäntö, hallinto, eri alojen erityispiirteet): - Aikaa vievät sopimusneuvottelut , omistusoikeudet
- Kilpailu rahoituksesta
- Hallinnonalojen väliset erot toimintakulttuurissa ja säännöissä
- toimimattomat henkilösuhteet
- Eri alojen erityispiirteet
- Kaupallistamisessa on erilaiset tavoitteet ja erilainen hinnoittelukäytäntö
- Ammattikorkeakouluyhteistyö on usein ollut kivikkoista. Ammattikorkeakoulut tarjoavat opiskelijatyövoimaa hankkeisiin, mutta työn laadun valvonta voi olla heikkoa.
Miten uskotte yhteistyönne korkeakoulujen kanssa kehittyvän?: Tutkimusyhteistyö jatkuu hankkeissa
Koulutusyhteistyötä jatketaan; MTT tarjoaa harjoittelu- ja opinnäytepaikkoja opiskelijoille, MTT:n asiantuntijat ovat käytettävissä yliopisto-opetukseen

Tulemme todennäköisesti tulevaisuudessa liittymään yhä tiiviimmin tki-keskittymiin, joissa myös yliopistot toimivat, mikä lisännee infrayhteistyötä (Luken toimitilastrategia)

Tutkimusyhteistyön mahdollisuuksista keskustellaan eri korkeakoulujen ( tutkijoiden) kanssa aktiivisesti. Tiedonvaihtoa tiivistetään tutkijoiden välillä, jotta uusin julkaistavissa oleva tieto ja menetelmät ovat käytettävissä kaikilla alan tutkimuksen toimijoilla ja toisaalta poistetaan päällekkäisiä toimintoja. yhteistyö vahvistuu tulevaisuudessa mm.
Onko tutkimuslaitoksellanne sopimuspohjaista aineisto- tai laiteinfraa yhteiskäytössä korkeakoulun/-koulujen kanssa?: MTT tarjoaa omia infrojaan käyttöön reaalikorvausta vastaan mm. hanketoimintaan.

• Helsingin yliopisto, sekvenssointilaitteen käyttöoikeus
• Oulun yliopisto, sekvenssointilaitteen yhteiskäyttö
Onko teillä yhteisiä yrityksiä tai omistuksia ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen kanssa? (minkä korkeakoulun kanssa ja mitä?): Ei ole
Onko teillä yhdessä korkeakoulun/-koulujen kanssa yhteistyötä jonkin kolmannen osapuolen (esim. yritys, julkisen sektorin tai kolmannen sektorin toimija) kanssa?: - Runsaasti hankeyhteistyötä maatilojen ja muiden toiminta-alallamme toimivien yritysten, ProAgrian, maakunnan kuntien, ELY-keskuksen, toisen asteen oppilaitosten ym. kanssa, myls yhdessä korkeakoulujen kanssa.
- Yrityshautomo-pilotointi ja luonnontuote- ja elintarvikealan kehittämisohjelma (hankkeet) käynnissä yhteistyössä Lapin amk:n kanssa. Niissä on mukana maaseutuyrityksiä.
- Paljon yhteistyötä kuntien ja yritysten kanssa (kaikki osapuolet yhdessä)
- Hankeyhteistyökuvioissa on mukana myös muita tutkimuslaitoskumppaneita.
Mainitkaa tutkimuslaitoksenne kannalta kolme keskeisintä alaa, joilla teette eniten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.: Elintarviketutkimus, taloustutkimus, kotieläintutkimus, kasvintuotonnon tutkimus, luomututkimus sekä ympäristötutkimus.
Mainitkaa kolme alaa, joilla tutkimuslaitoksenne tekee vähiten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön osalta?: - tutkimus- ja hankeyhteistyön lisääminen sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen että tutkimuslaitosten kanssa. Tarkoituksemme on verkostoitua laajemmin suomalaisen innovaatiojärjestelmän kanssa.
- vahvistetaan alueellisesta yhteistyötä
- haetaan strategisia kumppanuuksia
- LUKE tiivistää yhteistyötä entisten erillisten laitosten kanssa (Metla ja RKTL)
- Lynet yhteistyön lisääminen uusien Lynet laitosten kanssa
- Arktinen tutkimus- ja kehittämisohjelma luonnonvara-alan tutkimuskonsortion kanssa

Tutkimuslaitoksen nimi
Minkä yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa teillä on yhteistyötä? (voitte nimetä useamman yliopiston tai ammattikorkeakoulun)
Onko teillä yhteisiä tiloja yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa? Minkä korkeakoulujen kanssa? Mitä tiloja? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteisiä tukipalveluja korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Mitä tukipalveluja? Miten organisoitu?
Onko teillä opetus-/koulutusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista koulutusta? Miten organisoitu? (esim. tutkintoon johtava koulutus, täydennyskoulutus)
Onko teillä tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoimintayhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista (esim. ala)? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteistä henkilökuntaa korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Yhteisen henkilökunnan määrä? Onko kyseessä esim. hallinto- tai opetus-/tutkimushenkilöstö? Miten organisoitu?
Onko teillä muuta yhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Mitä?
Oletteko huomanneet yhteistyön esteitä? Millaisia? (esim. lainsäädäntö, hallinto, eri alojen erityispiirteet)
Miten uskotte yhteistyönne korkeakoulujen kanssa kehittyvän?
Onko tutkimuslaitoksellanne sopimuspohjaista aineisto- tai laiteinfraa yhteiskäytössä korkeakoulun/-koulujen kanssa?
Onko teillä yhteisiä yrityksiä tai omistuksia ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen kanssa? (minkä korkeakoulun kanssa ja mitä?)
Onko teillä yhdessä korkeakoulun/-koulujen kanssa yhteistyötä jonkin kolmannen osapuolen (esim. yritys, julkisen sektorin tai kolmannen sektorin toimija) kanssa?
Mainitkaa tutkimuslaitoksenne kannalta kolme keskeisintä alaa, joilla teette eniten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Mainitkaa kolme alaa, joilla tutkimuslaitoksenne tekee vähiten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön osalta?: Vahvistetaan kv-kumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä.
Koska alueelta puuttuu yliopisto, HAMKin roolia alueellisena tutkimuspalveluiden tuottajana vahvistetaan yhteistyössä alueella toimivien yo- ja tutkimusyksikkötoimijoiden kanssa. HAMK vahvistaa tutkimustoimintaansa tutkimusyksiköiden kautta tekemällään yhteistyöllä kotimaassa ja kansainvälisesti.

Tutkimuslaitoksen nimi
Minkä yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa teillä on yhteistyötä? (voitte nimetä useamman yliopiston tai ammattikorkeakoulun)
Onko teillä yhteisiä tiloja yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa? Minkä korkeakoulujen kanssa? Mitä tiloja? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteisiä tukipalveluja korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Mitä tukipalveluja? Miten organisoitu?
Onko teillä opetus-/koulutusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista koulutusta? Miten organisoitu? (esim. tutkintoon johtava koulutus, täydennyskoulutus)
Onko teillä tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoimintayhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista (esim. ala)? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteistä henkilökuntaa korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Yhteisen henkilökunnan määrä? Onko kyseessä esim. hallinto- tai opetus-/tutkimushenkilöstö? Miten organisoitu?
Onko teillä muuta yhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Mitä?
Oletteko huomanneet yhteistyön esteitä? Millaisia? (esim. lainsäädäntö, hallinto, eri alojen erityispiirteet)
Miten uskotte yhteistyönne korkeakoulujen kanssa kehittyvän?
Onko tutkimuslaitoksellanne sopimuspohjaista aineisto- tai laiteinfraa yhteiskäytössä korkeakoulun/-koulujen kanssa?
Onko teillä yhteisiä yrityksiä tai omistuksia ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen kanssa? (minkä korkeakoulun kanssa ja mitä?)
Onko teillä yhdessä korkeakoulun/-koulujen kanssa yhteistyötä jonkin kolmannen osapuolen (esim. yritys, julkisen sektorin tai kolmannen sektorin toimija) kanssa?
Mainitkaa tutkimuslaitoksenne kannalta kolme keskeisintä alaa, joilla teette eniten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Mainitkaa kolme alaa, joilla tutkimuslaitoksenne tekee vähiten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön osalta?: Vahvistamme kv-kumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä. HAMK tarjoaa tutkimuspalveluja alueen ja yhteistyökumppanien käyttöön perusttujen neljän tutkimusyksikön kautta. Alueen ainoana korkeakouluna roolimme on keskeinen mm. kansainväliseten tutkimusrahoitusten kanavoinnissa alueelle.

Tutkimuslaitoksen nimi
Minkä yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa teillä on yhteistyötä? (voitte nimetä useamman yliopiston tai ammattikorkeakoulun)
Onko teillä yhteisiä tiloja yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa? Minkä korkeakoulujen kanssa? Mitä tiloja? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteisiä tukipalveluja korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Mitä tukipalveluja? Miten organisoitu?
Onko teillä opetus-/koulutusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista koulutusta? Miten organisoitu? (esim. tutkintoon johtava koulutus, täydennyskoulutus)
Onko teillä tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoimintayhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista (esim. ala)? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteistä henkilökuntaa korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Yhteisen henkilökunnan määrä? Onko kyseessä esim. hallinto- tai opetus-/tutkimushenkilöstö? Miten organisoitu?
Onko teillä muuta yhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Mitä?
Oletteko huomanneet yhteistyön esteitä? Millaisia? (esim. lainsäädäntö, hallinto, eri alojen erityispiirteet)
Miten uskotte yhteistyönne korkeakoulujen kanssa kehittyvän?
Onko tutkimuslaitoksellanne sopimuspohjaista aineisto- tai laiteinfraa yhteiskäytössä korkeakoulun/-koulujen kanssa?
Onko teillä yhteisiä yrityksiä tai omistuksia ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen kanssa? (minkä korkeakoulun kanssa ja mitä?)
Onko teillä yhdessä korkeakoulun/-koulujen kanssa yhteistyötä jonkin kolmannen osapuolen (esim. yritys, julkisen sektorin tai kolmannen sektorin toimija) kanssa?
Mainitkaa tutkimuslaitoksenne kannalta kolme keskeisintä alaa, joilla teette eniten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Mainitkaa kolme alaa, joilla tutkimuslaitoksenne tekee vähiten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön osalta?: Yliopisto on strategiassaan "Tieteidenvälisiä ratkaisuja" määritellyt keskeisiksi yhteistyökumpppaneiksi mm. sektoritutkimuslaitokset ja amattikorkeakoulut. Strategian mukaisesti lisätään tutkimuyhteistyötä ja infrastruktuurien yhteiskäyttöä keskeisten strategisten kumppaneiden kanssa. Tutkimuslaitosyhteistyöhön liittyy myös yhteistyö tohtorikoulutuksessa. Ammattikorkeakoulujen kanssa keskeistä on koulutukseen ja tutkimuksen sovellettavuuteen liittyvän yhteistyön lisäksi alueellisen vetovoiman ja kilpailukyvyn edistäminen.

Tutkimuslaitoksen nimi
Minkä yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa teillä on yhteistyötä? (voitte nimetä useamman yliopiston tai ammattikorkeakoulun)
Onko teillä yhteisiä tiloja yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa? Minkä korkeakoulujen kanssa? Mitä tiloja? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteisiä tukipalveluja korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Mitä tukipalveluja? Miten organisoitu?
Onko teillä opetus-/koulutusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista koulutusta? Miten organisoitu? (esim. tutkintoon johtava koulutus, täydennyskoulutus)
Onko teillä tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoimintayhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista (esim. ala)? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteistä henkilökuntaa korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Yhteisen henkilökunnan määrä? Onko kyseessä esim. hallinto- tai opetus-/tutkimushenkilöstö? Miten organisoitu?
Onko teillä muuta yhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Mitä?
Oletteko huomanneet yhteistyön esteitä? Millaisia? (esim. lainsäädäntö, hallinto, eri alojen erityispiirteet)
Miten uskotte yhteistyönne korkeakoulujen kanssa kehittyvän?
Onko tutkimuslaitoksellanne sopimuspohjaista aineisto- tai laiteinfraa yhteiskäytössä korkeakoulun/-koulujen kanssa?
Onko teillä yhteisiä yrityksiä tai omistuksia ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen kanssa? (minkä korkeakoulun kanssa ja mitä?)
Onko teillä yhdessä korkeakoulun/-koulujen kanssa yhteistyötä jonkin kolmannen osapuolen (esim. yritys, julkisen sektorin tai kolmannen sektorin toimija) kanssa?
Mainitkaa tutkimuslaitoksenne kannalta kolme keskeisintä alaa, joilla teette eniten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Mainitkaa kolme alaa, joilla tutkimuslaitoksenne tekee vähiten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön osalta?: Lisää yhteisiä hankkeita ja koulutusksia, joissa yliopistolla on tutkimusnäkökulma ja meillä on käytännön näkökulma

Tutkimuslaitoksen nimi
Minkä yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa teillä on yhteistyötä? (voitte nimetä useamman yliopiston tai ammattikorkeakoulun)
Onko teillä yhteisiä tiloja yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa? Minkä korkeakoulujen kanssa? Mitä tiloja? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteisiä tukipalveluja korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Mitä tukipalveluja? Miten organisoitu?
Onko teillä opetus-/koulutusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista koulutusta? Miten organisoitu? (esim. tutkintoon johtava koulutus, täydennyskoulutus)
Onko teillä tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoimintayhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista (esim. ala)? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteistä henkilökuntaa korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Yhteisen henkilökunnan määrä? Onko kyseessä esim. hallinto- tai opetus-/tutkimushenkilöstö? Miten organisoitu?
Onko teillä muuta yhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Mitä?
Oletteko huomanneet yhteistyön esteitä? Millaisia? (esim. lainsäädäntö, hallinto, eri alojen erityispiirteet)
Miten uskotte yhteistyönne korkeakoulujen kanssa kehittyvän?
Onko tutkimuslaitoksellanne sopimuspohjaista aineisto- tai laiteinfraa yhteiskäytössä korkeakoulun/-koulujen kanssa?
Onko teillä yhteisiä yrityksiä tai omistuksia ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen kanssa? (minkä korkeakoulun kanssa ja mitä?)
Onko teillä yhdessä korkeakoulun/-koulujen kanssa yhteistyötä jonkin kolmannen osapuolen (esim. yritys, julkisen sektorin tai kolmannen sektorin toimija) kanssa?
Mainitkaa tutkimuslaitoksenne kannalta kolme keskeisintä alaa, joilla teette eniten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Mainitkaa kolme alaa, joilla tutkimuslaitoksenne tekee vähiten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön osalta?: Parhaillaan käydään keskustelua erityisesti Oulun yliopiston kanssa merkittävästä yhteistyön syventämisestä.

Tutkimuslaitoksen nimi
Minkä yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa teillä on yhteistyötä? (voitte nimetä useamman yliopiston tai ammattikorkeakoulun)
Onko teillä yhteisiä tiloja yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa? Minkä korkeakoulujen kanssa? Mitä tiloja? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteisiä tukipalveluja korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Mitä tukipalveluja? Miten organisoitu?
Onko teillä opetus-/koulutusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista koulutusta? Miten organisoitu? (esim. tutkintoon johtava koulutus, täydennyskoulutus)
Onko teillä tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoimintayhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista (esim. ala)? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteistä henkilökuntaa korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Yhteisen henkilökunnan määrä? Onko kyseessä esim. hallinto- tai opetus-/tutkimushenkilöstö? Miten organisoitu?
Onko teillä muuta yhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Mitä?
Oletteko huomanneet yhteistyön esteitä? Millaisia? (esim. lainsäädäntö, hallinto, eri alojen erityispiirteet)
Miten uskotte yhteistyönne korkeakoulujen kanssa kehittyvän?
Onko tutkimuslaitoksellanne sopimuspohjaista aineisto- tai laiteinfraa yhteiskäytössä korkeakoulun/-koulujen kanssa?
Onko teillä yhteisiä yrityksiä tai omistuksia ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen kanssa? (minkä korkeakoulun kanssa ja mitä?)
Onko teillä yhdessä korkeakoulun/-koulujen kanssa yhteistyötä jonkin kolmannen osapuolen (esim. yritys, julkisen sektorin tai kolmannen sektorin toimija) kanssa?
Mainitkaa tutkimuslaitoksenne kannalta kolme keskeisintä alaa, joilla teette eniten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Mainitkaa kolme alaa, joilla tutkimuslaitoksenne tekee vähiten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön osalta?: VTT:n kanssa on halua tiivistää yhteistyötä (infrastruktuurit, tutkimushankkeet, innovaatiotoiminta) ja selkeyttää rooleja paremman täydentävyyden saavuttamiseksi turhan kilpailun sijasta.

Tutkimuslaitoksen nimi
Minkä yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa teillä on yhteistyötä? (voitte nimetä useamman yliopiston tai ammattikorkeakoulun)
Onko teillä yhteisiä tiloja yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa? Minkä korkeakoulujen kanssa? Mitä tiloja? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteisiä tukipalveluja korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Mitä tukipalveluja? Miten organisoitu?
Onko teillä opetus-/koulutusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista koulutusta? Miten organisoitu? (esim. tutkintoon johtava koulutus, täydennyskoulutus)
Onko teillä tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoimintayhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista (esim. ala)? Miten organisoitu?
Onko teillä yhteistä henkilökuntaa korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Yhteisen henkilökunnan määrä? Onko kyseessä esim. hallinto- tai opetus-/tutkimushenkilöstö? Miten organisoitu?
Onko teillä muuta yhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Mitä?
Oletteko huomanneet yhteistyön esteitä? Millaisia? (esim. lainsäädäntö, hallinto, eri alojen erityispiirteet)
Miten uskotte yhteistyönne korkeakoulujen kanssa kehittyvän?
Onko tutkimuslaitoksellanne sopimuspohjaista aineisto- tai laiteinfraa yhteiskäytössä korkeakoulun/-koulujen kanssa?
Onko teillä yhteisiä yrityksiä tai omistuksia ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen kanssa? (minkä korkeakoulun kanssa ja mitä?)
Onko teillä yhdessä korkeakoulun/-koulujen kanssa yhteistyötä jonkin kolmannen osapuolen (esim. yritys, julkisen sektorin tai kolmannen sektorin toimija) kanssa?
Mainitkaa tutkimuslaitoksenne kannalta kolme keskeisintä alaa, joilla teette eniten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Mainitkaa kolme alaa, joilla tutkimuslaitoksenne tekee vähiten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön osalta?

Tutkimuslaitoksen nimi: Suomen ympäristökeskus
Minkä yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa teillä on yhteistyötä? (voitte nimetä useamman yliopiston tai ammattikorkeakoulun): Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto,
Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Aronia-instituutti (Åbo Akademi ja Novia), Karelia AMK, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto,Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Åbo Akademi, Hämeen ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Metropolia ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulut, Oulun ja Turun ammattikorkeakoulut, Mikkelin ja Savonian ammattikorkeakoulut
Onko teillä yhteisiä tiloja yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa? Minkä korkeakoulujen kanssa? Mitä tiloja? Miten organisoitu?: - Oulun yliopisto, Toimisto-, laboratorio-, varasto- ja neuvottelutiloja, Sopimuksella (alivuokralainen),
- Itä-Suomen yliopisto (Joensuu), Toimisto- laboratorio-, kokous- ym. Tilat, Sopimuksella (alivuokralainen)
- Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema, Tutkimusmökki Kotisen YYS-alueella, HY:n hallinnassa,yhteistyösopimus
- Helsingin yliopisto, Tvärminnen eläintieteellinen asema, Laboratoriotilojen yhteydessä kasviplanktonkantakokoelma, HY:n hallinnassa, yhteistyösopimus
- Jyväskylän yliopisto, Toimisto- ja laboratoriotiloja, Sopimuksella (alivuokralainen)
Onko teillä yhteisiä tukipalveluja korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Mitä tukipalveluja? Miten organisoitu?: - Oulun yliopisto, tutkimuskoordinaatio, NorNet -yhteistyösopimus
- Oulun yliopisto, Kaikki perustukitoimet kummasskin organisaatiossa, Kumpikin yhteistutkimusprofessori käyttää ensisijaisesti kotipesäorganisaationsa tukitoimintoja. Kummallakin on kuitenkin mahdollisuus saada erityistukea toiselta organisaatiolla, jos kyseistä palvelua ei omasta organisaatiosta löydy tai työtilanne estää oman organisaation tukipalvelujen käytön.
- Oulun yliopisto ja LYNET-Oulu, Virastomestari- ja tukipalvelut, sopimuspohjainen
- Itä-Suomen yliopisto (Joensuun kampus), Virastomestaripalvelut, sopimuspohjainen
- Jyväskylän yliopisto, Virastomestaripalvelut/Yliopiston autot, sopimuspohjainen
Onko teillä opetus-/koulutusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista koulutusta? Miten organisoitu? (esim. tutkintoon johtava koulutus, täydennyskoulutus): - Jyväskylän yliopisto, luentoja, korkeakouluharjoittelijat, ja opinnäytteiden ohjausta
- Turun yliopisto, korkeakouluharjoittelijat, ja opinnäytteiden ohjausta
- Helsingin yliopisto, luentoja, korkeakouluharjoittelijat, ja opinnäytteiden ohjausta
- Oulun yliopisto, luentoja, korkeakouluharjoittelijat, ja opinnäytteiden ohjausta
- Aalto yliopisto, luentoja, korkeakouluharjoittelijat, ja opinnäytteiden ohjausta
- Itä-Suomen yliopisto, luentoja, korkeakouluharjoittelijat, ja opinnäytteiden ohjausta
- Tampereen yliopisto, korkeakouluharjoittelijat
- Metropolia, luentoja
- Mikkelin ammattikorkeakoulu, Näytteenottokursseja
- Åbo Akademi, korkeakouluharjoittelijat, ja opinnäytteiden ohjausta
Onko teillä tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoimintayhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Millaista (esim. ala)? Miten organisoitu?: - Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun, yliopisto Aalto yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen tekninen yliopisto: Useita (eri rahoittajien) hankkeita, Projektipohjaista tutkimusyhteistyötä
- Novia, hankkeita, Projektipohjaista tutkimusyhteistyötä
- Petroskoin valtionyliopisto, hankkeita, Projektipohjaista tutkimusyhteistyötä
- Karelia AMK, Analyysipalveluiden tuotanto TKI-hankkeisiin, Toimeksianto
- Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Harjoittelijat, Harjoittelusopimus
- Metropolia ammattikorkeakoulu, Laboratoriaharjoittelijat, Harjoittelusopimus
- Satakunnan ammattikorkeakoulu, Kansainvälinen hanketoiminta: UM IKI-yhteistyöhanke Namibiassa, jossa AMK mukana merenkulun osaamisella, Yhteishanke
Onko teillä yhteistä henkilökuntaa korkeakoulujen kanssa? Minkä korkeakoulun kanssa? Yhteisen henkilökunnan määrä? Onko kyseessä esim. hallinto- tai opetus-/tutkimushenkilöstö? Miten organisoitu?: - Oulun yliopisto,1, tutkimuskoordinaattori, NorNet -yhteistyösopimus
- Oulun yliopisto, 1, Laboratorioanalytiikka, Sopimuspohjainen yhteistyö
- Oulun yliopisto, 2, Yhteistutkimusprofessuurit, Kustannukset jaettu SYKE:n ja Oulun yliopiston kesken tasan. Toinen tutkimusprofessori on hallinnollisesti toisen organisaation
- Itä-Suomen yliopisto, 1, Erikoistutkija, Työaika jaettu: 20 % SYKEllä, 20 % UEF:llä
- Itä-Suomen yliopisto, 1, Ilmastopolitiikan professuuri, Jaettu virka
- Helsingin yliopisto, 1, HENVI tutkijan virka, Rahoitus jaettu, sijoitus ulkopuolisena tutkijana keskukseen
- Helsingin yliopisto, 2,5, Opetus- ja tutkimushenkilöstö, Yhteistyösopimus (yhteisprofessuurit ja HENVI-ympäristöalan yhteistyöverkosto)
Onko teillä muuta yhteistyötä korkeakoulujen kanssa? Mitä?: - Jyväskylän yliopisto, Tutkimuslaitteiden yhteiskäyttöä
- Jyväskylän yliopisto, Ympäristön tilan seurantatoiminta (näytteenotto, laitteisto ym.)
- Jyväskylän yliopisto, koe-eläintoiminta eli selkärankaistestit JYn tiloissa
- Oulun yliopisto, Tutkimuslaitteiden yhteiskäyttöä
- Oulun yliopisto, Laboratorioyhteistyö
- Oulun yliopisto, Yliopiston kirjaston yhteiskäyttö
- Oulun yliopisto, Ympäristön tilan seurantatoiminta (näytteenotto, laitteisto ym.)
- Oulun yliopisto, Kasvimuseo, Aineistoyhteistyö, asiantuntijatyöryhmätyöskentely
- Oulun yliopisto, NORNET-yhteistyö ja ympäristötietotalon johtoryhmä
- Helsingin yliopisto, Ympäristön tilan seurantatoiminta (näytteenotto, laitteisto ym.)
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto
Helsingin yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopisto (Joensuu)
Turun yliopisto, Kasvimuseo
Turun yliopisto
IVL koordinoi (konsortiossa 5 eurooppalaista yliopistoa)
Norman ja COST ES1205 (mukana useita eurooppalaisia yliopistoja)
Åbo Ak
Oletteko huomanneet yhteistyön esteitä? Millaisia? (esim. lainsäädäntö, hallinto, eri alojen erityispiirteet): Yhteistyö toimii yleisesti hyvin, projektit toteutetaan ja yhteisjulkaisuja syntyy. Jaetut virat ovat usein olleet hankalia, koska osapuolten odotukset ja toimintakulttuurit ovat hyvin erilaiset. Suurin sisällöllinen haaste on miten löydetään uusia yhteistyö tahoja korkeakoulujen sisällä, perinteisten alojen ulkopuolella.
Miten uskotte yhteistyönne korkeakoulujen kanssa kehittyvän?: Yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä voi vielä laajentua jonkin verran, mutta ennen kaikkea se monipuolistuu ja muuttaa muotoaan. Menestyvät tulevaisuuden tutkimusavaukset edellyttävät tieteenalojen uusia kombinaatioita. Tutkimuslaitoksilla on tarve tehdä yhteistyötä myös sellaisten tieteenalojen, laitosten ja tiedekuntien kassa joilla perinteisesti yhteistyötä ei ole ollut lainkaan tai vaan hyvin vähän. Yhteistyön muodot tulevat muuttumaan niin että ulkopuolisten rahoittamien yhteistyöhankkeiden rooli korostuu entisestään. Viime vuosina hyvin liikkeelle lähtenyt infrastruktuuriyhteistyö laajenee entisestään ja tuo niin tutkimuslaitoksille kuin korkeakouluille selvää taloudellista säästöä nykytilanteeseen verrattuna.
Onko tutkimuslaitoksellanne sopimuspohjaista aineisto- tai laiteinfraa yhteiskäytössä korkeakoulun/-koulujen kanssa?: - Helsingin yliopisto, Yhdennetty ympäristön tilan seuranta: seurantalaueiden infra- ja aineisto
- Helsingin yliopisto, YYS-tutkimusyhteistyösopimus ja FinLTSER-yhteistyösopimus: tutkimusaineistojen yhteiskäyttö
- Helsingin Yliopisto, LUOMUS, YYS-tutkimusyhteistyösopimus ja FinLTSER-yhteistyösopimus: tutkimusaineistojen yhteiskäyttö
- Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo akademi, Kansallinen merentutkimuksen infrastruktuuri FINMARI; tiekarttahanke
- Jyväskylän yliopisto & Oulun yliopisto,FinLTSER-yhteistyösopimus: tutkimusaineistojen yhteiskäyttö
- Jyväskylän yliopisto, Yhteistyösopimus (JY-RKTL-SYKE, 2008-)
- Oulun yliopisto, NORNET-yhteistyösopimus (OY)
- Oulun yliopisto, Tutkimusprofessuurien tuottamat mallit (käyttö ja tulokset) ovat SYKE:n ja Oulun yliopiston käytössä
- Itä-Suomen yliopisto, YYS-tutkimusyhteistyösopimus: tutkimusaineistojen yhteiskäyttö
- Kaikki yliopistot (CSC koordinoimana), Paikkatiedot toimitettu yliopistojen käyttöön
Onko teillä yhteisiä yrityksiä tai omistuksia ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen kanssa? (minkä korkeakoulun kanssa ja mitä?)
Onko teillä yhdessä korkeakoulun/-koulujen kanssa yhteistyötä jonkin kolmannen osapuolen (esim. yritys, julkisen sektorin tai kolmannen sektorin toimija) kanssa?: Kaikkien em. yliopistojen kanssa on sellaisia hankkeita, joissa on mukana pieniä tai keskisuuria yrityksiä sekä valtiontutkimuslaitoksia. Yksityisistä tutkimuslaitoksista Pyhäjärvi Insitituutti on myös monissa hankkeissa mukana. Oulun yliopiston yhteydessä toimii "Ympäristö- ja energia-alan innovaatiokeskittymä (CEE, Centre for Environment and Energy)", joka perustuu Oulun kaupungin Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk), VTT Technical Research Centre of Finlandin (VTT) ja Technopolis Oyjn väliseen allianssisopimukseen. Vesijärvisäätiö (T&K), Vaasan ammattikorkeakoulu (T&K), Tekes hankkeissamme useita yrityksiä sekä Helsingin yliopisto (LUOMUS): Envibase hankkeessa tullaan käyttämään myös useiden yritysten palveluita. Kansallinen merentutkimuksen infrastruktuurihanke FINMARI (tiekarttahanke); mukana myös Ilmatieteen laitos ja Geologian tutkimuskeskus, Arctia Shipping Oy sekä HY, ÅA, TY. SYKE toimii koordinaattorina.
Mainitkaa tutkimuslaitoksenne kannalta kolme keskeisintä alaa, joilla teette eniten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.: - Akvaattiset tieteet (sekä makean veden että meritutkimus)laajasti ottaen
- Ympäristötutkimus ja ympäristön tilan seuranta
- Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemeihin ja ekosysteemipalveluihin
Mainitkaa kolme alaa, joilla tutkimuslaitoksenne tekee vähiten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä.
Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön osalta?: Pyrimme laajentamaan yhteistyötä sekä suomalaisten että ulkomaalaisten korkeakoulujen kanssa. Toivomme että yhteistyö monipuolistuu ja muuttaa muotoaan. Erityisesti haemme yhteistyötä sellaisten tieteenalojen, laitosten ja tiedekuntien kassa joilla perinteisesti yhteistyötä ei ole ollut lainkaan tai vaan hyvin vähän toivomme että voisimme näin tehdä entistä vaikuttavampaa tutkimusta.. Yhteistyön muodot tulevat muuttumaan niin, että ulkopuolisten rahoittamien yhteistyöhankkeiden rooli korostuu entisestään. Viime vuosina hyvin liikkeelle lähtenyt infrastruktuuriyhteistyö laajenee entisestään ja tuo niin tutkimuslaitoksille kuin korkeakouluille selvää taloudellista säästöä nykytilanteeseen verrattuna. Haluamme jatkossakin olla suosittu harjoittelupaikka, mutta suomalaisten harjoittelijoiden lisäksi pyrimme kasvattamaan kansainvälisten harjoittelijoiden ja väitöskirjatekijöiden määrää.

41 - 51 (yht. 51) | Edelliset 20 tulosta