1. Fyysinen oppimisympäristö (tilat ja materiaalit) virittää lapset syventymään toimintaan |
| |
2. Tilamme on jaettu moniin pienempiin nurkkauksiin ja toimintapisteisiin |
| |
3. Kasvattajat kehittävät aktiivisesti ulkotoimintaa lasten kanssa |
| |
4. Kehollinen ilmaisu (esim. liikkuminen, tanssi, sirkus) on painopisteenä |
| |
5. Kestävä kehitys ja ympäristökasvatus ovat toiminnassamme keskeistä |
| |
6. Lasten fyysinen toimintakyky ja runsas liikkuminen ovat toiminnassamme keskeisiä |
| |
7. Sisällä on runsaasti mahdollisuuksia myös vauhdikkaisiin leikkeihin |
| |
8. Lasten hienomotorisia taitoja (sorminäppäryys, silmän ja käden yhteistyö jne.) painotetaan |
| |
9. Lasten motorisia perustaitoja (tasapaino, liikkuminen, käsittelytaidot) painotetaan |
| |
10. Ruokailu on tulvillaan lasten monipuolista hyvinvointia ja oppimista (fyysistä, emotionaalista ja sosiaalista) |
| |
11. Lepohetken järjestelyissä lasten ja vanhempien toiveet ovat ensisijaisia |
| |
12. Lapsille on tarjolla paljon sanallista (esim. draamaa, sanataidetta, viestintää) ilmaisua |
| |
13. Ryhmässä leikitään paljon roolileikkejä |
| |
14. Ryhmässä on paljon visuaalista ilmaisua (piirtämistä, maalaamista sekä taidetta) |
| |
15. Matemaattisen ajattelun kehittyminen on ryhmässämme painopisteenä |
| |
16. Lapset käyttävät runsaasti informaatioteknologiaa (tietokoneita, tabletteja, älypuhelimia) |
| |
17. Tuotamme paljon mediasisältöjä (esim. kuvaamme, videoimme, teemme kirjoja, blogeja jne.) |
| |
18. Informaatio- ja teknologiakasvatus sekä sen tutkiminen ja kokeilu on ryhmässämme runsasta |
| |
19. Ulkoympäristön (piha, luonto, rakennettu ympäristö) mahdollisuudet on hyödynnetty erinomaisesti |
| |
20. Kasvattajat dokumentoivat lasten toimintaa runsaasti |
| |
21. Lapset dokumentoivat omaa toimintaansa runsaasti |
| |
22. Dokumentaatiota käytetään paljon toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun |
| |
23. Ryhmän kasvattajat arvioivat ja kehittävät työtapojaan jatkuvasti |
| |
24. Lasten oppimisen ja taitojen kehitystä arvioidaan monipuolisesti |
| |
25. Ryhmässä keskitytään uusien ja kokeellisten työtapojen kehittämiseen |
| |
26. Valtakunnallinen vasu on runsaasti käytetty arjen työkalu |
| |
27. Paikallinen vasu on runsaasti käytetty arjen työkalu |
| |
28. Käytämme jatkuvasti lapsen vasua käytännön toiminnan suunnittelussa |
| |
29. Ryhmän kasvattajatiimillä on suunnittelupalaveri joka viikko |
| |
30. Ryhmän lastentarhanopettaja käyttää 3 tuntia viikossa suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen lapsiryhmän ulkopuolella |
| |
31. Tiimimme työssä huomioidaan kasvattajien erilaiset vahvuudet ja taidot |
| |
32. Tiimimme työssä kasvattajien koulutustausta määrittää työnjaon |
| |
33. Tiimissämme kasvattajien näkemykset muodostavat toimivan kokonaisuuden |
| |
34. Lapset osallistuvat vastuullisesti päivittäisten tehtävien tekoon |
| |
35. Lasten luovuus ja itseilmaisu ovat tänä vuonna todella kukoistaneet |
| |
36. Hyväksyvä ja huomioiva toiminnan virta, jatkuvuus ja harmonia kuvaavat hyvin työtämme |
| |
37. Lapset noudattavat sääntöjä ilman aikuisen valvontaa |
| |
38. Lasten kesken vallitsee vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja toisten huomiointi |
| |
39. Lasten väliset sosiaaliset suhteet ovat tällä hetkellä erittäin toimivia ja kehittyviä |
| |
40. Perushoito-, pukemis- ja siirtymistilanteet ovat ryhmässä rauhallisia |
| |
41. Ryhmässä on lasten tunne-elämälle erinomainen kasvualusta |
| |
42. Sosiaalinen oppimisympäristö on rikas ja sosiaaliset suhteet kehittyvät hyvin |
| |
43. Aikaa ja lämpöä on lapsille aina tarjolla |
| |
44. Aikuiset tukevat paljon lasten leikkejä ja rikastavat niitä |
| |
45. Lasten toimintaa eriytetään ryhmissä lasten taitojen perusteella |
| |
46. Rohkaisemme aktiivisesti lapsia tekemään valintoja ilman sukupuoleen sidottuja stereotypioita |
| |
47. Musiikki ja laulu ovat tärkeä tekijä jokapäiväisessä kasvatuksessa |
| |
48. Syvällinen ja monipuolinen suunnittelu kuvaavat hyvin ryhmän toimintaa |
| |
49. Erilaisia projekteja ja teemoja kehitellään usein yhdessä lasten kanssa |
| |
50. Lapset osallistuvat monipuolisesti toiminnan suunnitteluun |
| |
51. Lapsille on luotu mahdollisuuksia vaikuttaa arjen toimintoihin |
| |
52. Lasten ajattelun kehitys, ongelmanratkaisu ja oppimaan oppiminen kukoistavat ryhmässämme |
| |
53. Lasten leikit kestävät ja kehittyvät usein viikkoja |
| |
54. Toimintamme nousee lasten ideoista |
| |
55. Perheiden moninaisuus ja erilaisuus on saatu rikastamaan ryhmän toimintaa |
| |
56. Aikuiset huomioivat lasten näkemykset toimintaa kehitettäessä |
| |
57. Pienryhmiin jaon tekevät aikuiset pedagogisin perustein, eivät yleensä lapset itse |
| |
58. Kasvatussisällöt nousevat arjen toiminnasta, ei etukäteen suunnitelluista toiminnoista |
| |
59. Henkilöstön oman työn kehittämistä tulisi vahvistaa yksikössämme |
| |
60. Kehityskeskustelut tukevat ammatillista kehittymistämme |
| |
61. Jostakin syystä ilo ja hyvinvointi ovat olleet ryhmässä vähän hukassa viime aikoina |
| |
62. Olisi hyvä jos ryhmämme lasten tunneilmaisu olisi myönteisempää |
| |
63. Pedagogista johtajuutta tulisi vahvistaa ryhmässämme |
| |
64. Pedagogista johtajuutta tulisi vahvistaa yksikössämme |
| |
65. Työ on useimmiten enemmänkin päivästä selviytymistä kuin pitkäjänteistä kehittämistä |
| |
66. Ryhmän aikuisilla on jatkuva aika- ja resurssipula |
| |
67. Työ ja ryhmän toiminta on usein hajanaista, epätietoista ja kaoottista |
| |
68. Moniammatillinen yhteistyö (esim. terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, lähiympäristön palvelut, järjestöt) toimii hyvin |
| |
69. Panostamme päivittäiseen asioiden käsittelyyn ja tietojen vaihtoon vanhempien kanssa |
| |
70. Yhteistyössä vanhempien kanssa jaamme joka viikko tietoja ja kuulumisia sähköisesti (esim. sähköposti, blogi) |
| |
71. Yhteistyössä vanhempien kanssa keskinäinen luottamus ja kunnioitus näkyvät arjessa |
| |
72. Huoltajan kanssa käydään läpi lapsen kehityksen ja oppimisen haasteet heti niiden ilmetessä |
| |
73. Kehitämme jatkuvasti toimintatapoja, joiden avulla vanhemmat voivat entistä paremmin osallistua toiminnan kehittämiseen |
| |
74. Käytössä on toimivat käytännöt, joissa vanhemmat voivat osallistua toimintaan (ei pelkästään sen kehittämiseen). |
| |
75. Vanhempien verkostoitumiselle eli tapaamisille varhaiskasvatukseen liittyen on toimivat käytännöt. |
| |