Norssiope.fi -hankkeen tarve- ja osaamiskartoitus (esittelyversio)

Tekstin tuottaminen tekstinkäsittelyohjelmalla tai sähköpostilla on opettajalle arkipäivää. Omassa työssäni tekstinkäsittely tarkoittaa useimmiten siistin dokumentin tuottamista ja mahdollisesti sen lähettämistä sähköpostin liitteenä yhdelle vastaanottajalle tai vaikka koko luokan oppilaiden vanhemmille samalla kerralla.

Tekstinkäsittelyohjelmalla teen myös erilaisia listoja ja taulukoita. Aika usein dokumenttiin liittyy jokin kuva, jonka taitan siististi haluamaani kohtaan sivua. Jos haluan dokumenttiin vain tietyn osan kuvasta, avaan kuvan ensin kuvankäsittelyohjelmassa ja rajaan sen haluamaani alueeseen. Koulullamme on myös käytössä erilaisia dokumenttipohjia, joiden hyödyntäminen nopeuttaa ainakin virallisempien dokumenttien tuottamista. Vaikka teen tekstinkäsittelyohjelmalla taulukoita, laskemista vaativat taulukot teen mieluummin taulukkolaskentaohjelmalla, koska se tuntuu sopivan tehtävään huomattavasti paremmin. Taulukkolaskentaohjelmalla saan tuotettua helposti vaikkapa keskiarvotaulukot arvioinnin tueksi tai erilaisia kaavioita matematiikan tai reaaliaineiden tarpeisiin.

Matematiikan kurssin loppuvaiheessa päätän toteuttaa oppilailla ryhmätyönä matkasuunnitelman. Tavoitteena on suunnitella useamman päivän mittaiselle ulkomaan matkalle matkareitti ja kirjoittaa sitten tälle matkalle matkakertomus. Oppilaat aloittavat tehtävän karttakirjojen, laskimien ja viivainten avulla. Kun oppilaat saavat vaaditun mittaisen matkareitin alustavasti suunniteltua, he esittelevät sen minulle ja jos suunnitelmassa on kaikki kunnossa, siirtyvät tietokoneille jatkamaan työskentelyä. Käymme ensin yhdessä läpi, miten voimme tarkistaa reitin pituuden karttaohjelmilla (esim. Google Earth) tai verkon karttapalveluilla.

Ennen matkakertomuksen aloittamista keskustelemme koko ryhmän kanssa tiedonhausta. Aloitamme tutkimalla hakukoneiden käyttöä, hakusanojen muotoilua ja valintaa sekä hakujen tehostamiskeinoja kuten fraasihakua. Samalla tutustumme muutamaan hakukonetta erikoistuneempaan portaaliin ja tietokantaan ja pohdimme sitä, miten nämä täydentävät toisiaan. Tiedonhaun yhteydessä keskustelemme usean lähteen käyttämisen merkityksestä, tiedon luotettavuudesta ja esimerkiksi Wikipedian haavoittuvaisuudesta sekä lähteiden merkitsemisen tärkeydestä. Oppilaiden tulee liittää matkakertomukseen mukaan vierailtavat nähtävyydet ja majoituspaikat sekä matkabudjetti. Samassa yhteydessä keskustelemme eri verkkosivujen luotettavuudesta, siitä miksi kaikkiin verkkosivuihin ei voi luottaa ja miten voi yrittää varmistua siitä, pitääkö tieto paikkaansa.

Tämän jälkeen oppilaat kirjoittavat omin sanoin tekstinkäsittelyohjelmaan itse keksimänsä matkakertomuksen ja liittävät kertomukseen mukaan lyhyen kuvailun eri vierailukohteista sekä verkosta haettuja, kertomukseen sopivia kuvia esimerkiksi nähtävyyksistä. Tarkistan valmiit työt ja kokeilen muutamia tekstipätkiä hakukoneeseen, ettei tekstiä ole kopioitu sellaisenaan verkosta.

Törmään opetuksessa usein tilanteisiin, joissa huomaan oppilaideni oppivan eri tavoin. Joku sisäistää hyvin lukemaansa, toinen oppii kuvista ja kaavioista ja kolmannelle sopii parhaiten kuuntelemalla opiskelu. Mietin usein, miten tämän pitäisi näkyä opetuksessani ajatellen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä koulutyössä.

Päätin hyödyntää monipuolisesti monikanavaisuutta ja mallioppimista. Tein oppilaille alkavasta projektista esitysgrafiikkaohjelmalla (PowerPoint) esittelyn, jossa hyödynsin animaatioita ja ääniefektejä, ajatuksenani oli tutustuttaa oppilaat PowerPointin edistyneempiin ominaisuuksiin. PowerPoint oli perusteltu vaihtoehto siksi, että se pakottaa esittämään asian keskeisen sisällön melko tiiviisti. Linkitin esitykseen myös videon, jonka olen aiemmin itse editoinut MovieMakerilla. Päätän vielä syventää kyseistä jaksoa ja teen oppilaille malliksi pienen kuunnelman (PodCastin) äänenkäsittelyohjelmalla (Audacity) oppilasryhmän läsnäollessa, lopuksi linkitän kuunnelman PowerPoint-esitykseeni. Ajatukseni on, että opettajan malli on oppilaiden oppimisen kannalta hyvin tärkeä, oppilaat näkevät valmiin lopputuloksen lisäksi myös siihen johtavan prosessin tai ainakin osan siitä. Oppilaat saavat mainosjakson aikana ryhmissä tehtäväkseen toteuttaa radio- ja videomainokset käyttäen Audacitya ja MovieMakeria, tuotokset julkaistaan myös luokan blogissa ja YouTubessa. Projektissa opettelemme myös äänentallentimen ja digitaalivideokameran käyttöä.

Esittelen tekemäni materiaalin oppilailleni käyttäen apuna luokkani älytaulua. Käyttäessäni älytaulua, voin ohjata esitystä ja tietokonetta luokan edestä, luokan reunalla olevan työpisteeni sijasta. Voisin tietysti harkita tässä tilanteessa myös älynäytön tai langattoman kosketuslevyn käyttöä. Vaikka älytaulu onkin vain yksi väline muiden joukossa, oppilaat tuntuvat olevan normaalia motivoituneempia tulemaan taululle, kun kyseessä on liitutaulun sijasta älytaulu. Esityksen lopussa huomaan, että PowerPoint-esitykseeni on jäänyt yksi kirjoitusvirhe. No, onneksi virhe on helppo korjata ja minulla on taas melko valmis materiaali kehitettäväksi eteenpäin, kunhan seuraavan kerran opetan saman sisällön jollekin toiselle ryhmälle. Tai voinhan vaikka jakaa materiaalin kollegalleni, jolla on vastaava jakso alkamassa ihan piakkoin, turha kaikkien on keksiä pyörää uudelleen.

Päivittäiseen työhön ja vapaa-aikaan kuuluu useita tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä tilanteita sekä koulussa että kotona. Yhden melko tyypillisen työpäivän aikana näytän oppilaan vihkosta kotitehtävän vastauksen dokumenttikameran ja dataprojektorin avulla, katsomme verkosta ajankohtaisen uutisartikkelin liittyen päivän aiheeseen ja tutustumme uuteen aiheeseen myös opetusvideon kautta.

Päivän lopulla käyn vielä ennen töistä lähtöäni työhuoneen tietokoneella hoitamassa koulupäivään liittyvät sähköiset asiat. Kirjaudun omalla käyttäjätunnuksellani koulun järjestelmään, käyn merkitsemässä oppilaiden poissaolot oppilasjärjestelmään (Wilma) ja lukemassa sähköpostini. Käytän työn tukena myös omaa opetusblogia, jonne kirjoitan koulupäivän lopuksi lyhyen kuvauksen siitä, mitä ryhmän kanssa tänään tehtiin, mitä tuli läksyksi ja mitä muuta ajankohtaista (kuten koepäivät) tulisi muistaa. Blogin kautta poissa olleet oppilaat saavat tiedon siitä, mitä kaikkea päivän aikana opiskeltiin, ja samalla huoltajat voivat seurata koulupäivän pääkohtia.

Iltapäivällä jatkan tietokoneella töitä kotioloissa. Ennen töiden aloitusta tarkistan, että koneen tietoturva on kunnossa. Sitten suunnittelen seuraavan päivän tunnit, kirjoitan ne tekstinkäsittelyohjelmalla puhtaaksi ja tallennan ne verkossa olevaan tiedostopalveluun. Kun työt ovat valmiit, maksan verkkopankissa laskun ja seuraan tuttujen ja sukulaisten viimeisimpiä kuulumisia ja valokuvia Facebookissa.

Olen työvuosieni aikana käyttänyt melkoisen määrän tunteja erilaiseen viestintään. Ja opettajan työssä viestintää todella riittää; on viestintää oppilaiden kanssa, oman koulun opettajien ja muun henkilökunnan kanssa, kunnan opettajien ja yhteistyötahojen kanssa, muiden harjoittelukoulujen kanssa ja varmasti monen muunkin tahon kanssa. Tuntuu, ettei aika oikein riitä tähän kaikkeen ja jotakin pitäisi keksiä. Oman mausteensa soppaan tuo se, etten aina ole varma, mitä viestinnässä saa tehdä ja mitä ei saa.

Aiemmin suuri osa viestinnästä tapahtui perinteisen reissuvihon, koteihin lähetettävien paperiviestien sekä puhelimen kautta. Viime vuosina moni asia on kuitenkin muuttunut. Ensin paperiviestit vaihtuivat paljolti sähköpostiviesteihin, mutta nyt tuntuu siltä, ettei sähköpostikaan oikein enää riitä, viestien tulva on liian suuri ja osa viesteistä tuntuu vain "hukkuvan". Pitäisiköhän kokeilla jotakin sähköisiä palveluita, joihin viestiketjut ja keskusteluhistoria tallentuvat? Tämä voisi helpottaa viestien löytämistä myöhemmin ja oppilaiden vanhemmatkin löytäisivät lähettämäni tärkeät viestit pitkänkin ajan kuluttua. Kyseisiin palveluihin täytyy toki erikseen kirjautua, mutta ehkä niistä saisi vaikkapa herätteen sähköpostiin, jolloin tämäkin ongelma voisi helpottaa.

Välineiden vaihtoehtojen suuri määrä on välillä hieman turhauttavaa, on blogia, on wikiä, on Wilmaa. Osa kollegoistani käyttääkin aktiivisesti oppilastietojärjestelmä Wilmaa, sehän toimii eräänlaisena sähköisenä reissuvihkona. Ehkä oppilastietojärjestelmää voisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin myös muussa viestinnässä? Ja eräällä kollegallani on luokan blogi, joka kuulemma toimii hyvin. Entä jos mennään vielä pidemmälle, voisiko Facebook tai Google+ tarjota mahdollisuuksia opettajan entistä tehokkaampaan viestintään? Tai voisiko jopa vanhempainillan pitää virtuaalisesti hyödyntäen videoneuvottelujärjestelmää? Tähän voisi sopia Adobe Connect tai vastaava palvelu. (Adobe Connect on virtuaalinen videoneuvottelupalvelu)

Yksi yhteinen iso haaste opettajan työssä on arviointikeskusteluiden aikojen sopiminen. Tuntuu siltä, että toistuvasti joudun tarjoamaan lisää aikoja, kun vanhempien aikatauluihin tulee muutoksia viime tipassa. Tähänkin täytyy olla jokin toimivampi ratkaisu! Pienen tiedonhakutuokion jälkeen löydänkin ratkaisun - Doodle ajanvarausjärjestelmä on ilmainen ja todella helppokäyttöinen.

Äidinkielessä on alkamassa taas moneen kertaan opettamani mainonnan opintojakso. Tällä kertaa päätän kokeilla jotakin uutta lähestymistapaa, jossa voin hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa entistä monipuolisemmin. Ajatuksenani on, että opintojakson aikana oppilaani tutustuvat mainonnan keinoihin mediakriittisesti ja toteuttavat lopuksi oman mainosprojektin, sekä antavat vertaispalautteen jollekin toiselle mainosryhmälle. Kantavina ajatuksina on herättää kriittistä keskustelua mainonnasta sekä keskustella tekijänoikeus- sekä julkaisuoikeuskysymyksistä.

Etsin verkosta sopivia työvälineitä ja päädyn avaamaan blogin, jossa jaan projektiohjeita oppilaille ja julkaisen samalla vanhemmille tietoa alkavasta projektista. Blogissa oppilailla ja vanhemmilla on mahdollisuus kommentoida jakson työskentelyä sekä aikanaan syntyviä tuotoksia. Oppilaat ohjeistan avaamaan wikit projektityöskentelyä varten, projekti tulee kestämään muutaman viikon ja sitä tehdään niin koulussa kuin kotonakin. Wikiin päädyn, koska se mahdollistaa joustavan ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn, kommentoinnin ja prosessin koko historian myöhemmän tarkastelun. Oppilaat saavat myös tehtäväkseen kirjoittaa päiväkirjaa prosessista, tähän suosittelen blogia työvälineeksi.

Jakson kestäessä huomaan, että vastaava toimintatapaa sopii hyvin moneen muuhunkin reaaliaineen sisältöön ja jatkoajatuksena herää, että seuraavassa projektissa hyödynnänkin kollegan ammattitaitoa ja teemme projektin yhdessä yli oppiainerajojen.

Olen mukana koulun tasa-arvotyöryhmässä, joka on saanut tehtäväkseen laatia koululle uuden tasa-arvosuunnitelman. Koska työryhmässä on yhdeksän henkilöä ja yhteisten kokousaikojen löytäminen on osoittautunut hankalaksi, ehdotan työhön apuvälineeksi wikiä. Sähköpostilistan kautta työryhmässä sovitaan, että ryhmä tapaa kasvotusten kahdesti ja muuten työ tehdään verkon välityksellä. Doodle-ajanvarausjärjestelmän avulla etsitään kaikille ryhmän jäsenille sopivat ajat alku- ja lopputapaamista varten. Alkutapaamisessa sovitaan, että wikialustana käytetään Wikispaces-palvelua ja samalla tehdään alustava työnjako ja aikatauluhahmotelma. Tasa-arvosuunnitelman teksti jaetaan neljän osa-alueen alle (henkilökunta, oppilaat, opetusharjoittelijat ja sidosryhmät) ja ryhmän laativat pareina yhden osa-alueen tekstin ensimmäisen version.

Seuraavaksi kaikki työryhmän jäsenet lukevat muiden kirjoittamat tekstit läpi ja muokkaavat, kommentoivat ja täydentävät kirjoitettuja tekstejä. Samanaikaisesti wikipalvelussa hyödynnetään keskustelualuetta, jotta ryhmän jäsenet voivat helposti neuvotella tekstiin tehtävistä muokkauksista liittyen sekä tekstin sisältöön että muotoiluun.

Kun teksti on saatu muokattua yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, tämä ensimmäinen luonnos esitellään koko henkilökunnalle saman wikipalvelun kautta, jolloin kaikki voivat tarjota siihen vielä kehitysideoita, täydennyksiä ja korjauksia. Kehitysideoiden ja muokkauksien pohjalta työryhmä laatii varsinaisen tasa-arvosuunnitelman, joka esitellään henkilökuntakokouksessa omalta wikisivultaan. Suunnitelmaan tehdään kokouksessa mahdolliset ilmenneet muutokset, jonka jälkeen se siirretään tekstinkäsittelyohjelman kautta pdf-muotoon ja koulun verkkosivuille.

Aamupostissa sainkin tiedot tulevista harjoittelijoista ja heidän sähköpostiosoitteensa. Olin jo etukäteen miettinyt mahdolliset harjoittelutunneiksi sopivat luokat ja niiden oppitunnit. Alustavat aiheet olivatkin jo Google-kalenterissa valmiiksi. ZU11-kurssi on yksi näistä. Harjoittelijoilla on mahdollisuus tutustua koko opetukseeni, kun annoin heille siihen oikeudet (jaettu kalenteri).

Harjoitustuntipakettien valinta tapahtuu opetusharjoittelun käyttöön perustetussa Facebook-sivustossa, joten kaikki näkevät vapaat ja varatut paketit. Facebook-ryhmä muodostaa samalla toimivan ryhmäpostituslistan ja tapahtumakalenterin ilmoittautumismahdollisuuksineen. Kokoan ensimmäiseen sähköpostiini harjoittelijoille 1) tervetulotoivotukset ja motivointiosion, 2) linkit Google-kalenteriini (ja erillisen kutsun lukemaan sitä) ja oman opetuksen www-sivuihini sekä 3) ohjeet harjoitustuntien varaamiseen ja käytäntöihin.

Ennen viestin lähetystä haen kalenteristani sopivat ajat tuntisuunnitelmien tarkistuksiin Doodle-palvelun kautta (integroitu Google-kalenteriini). Tämä kokousaikojen yhteensovittamisessa mainio työkalu toimii myös hyvin tässä tarkoituksessa. Doodle antaa linkin, jonka kautta harjoittelijat voivat varata ajat. Saan sitten aina viestin, kun joku on laittanut merkinnät ja kaikki muutkin näkevät, mitkä ajat on jo varattu.

Tietenkin voin seurata tilannetta jatkuvasti iPhonen (tai Android-puhelimen) kalenterin ja sähköpostin avulla.

Joka aamu ei ala yhtä hyvin. Nyt kello ei soita, siinä hätiköidessäni laitoin läppärin reppuun ja tietenkin tietokoneen laturi jää väärään kassiin. Myöhemmin totesin, että illalla olin unohtanut tietokoneen päälle ilman sähkövirtaa (eli aamulla oli akku tyhjä). Edellisenä päivän olin kyllä saanut tuoreet kalvot ja työohjeet laadittua oppilaita varten, mutta ne olivat tietenkin koneessa.

Ennen tunnin alkua huomattuani läppärini kunnon, ryhdyin pikaisesti hakemaan tuntiani varten tekemiäni materiaaleja. Työkoneeni tiedostot varmuuskopioin ulkoiseen massamuistiin (kovalevy), joka silloin tällöin on myös mukana (eli voisin sieltä siirtää työtiedostot luokan opettajan koneelle). Tarkemmin ottaen synkronoin tietokoneen, ulkoisen massamuistin ja myös verkossa olevan palvelutilan tiedostot (Dropbox). Eli avasin luokan tietokoneen ja noudin Dropboxin tunnukseni takaa edellisenä iltana tekemäni materiaalit ja kaikki sujui alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Tunnin lopulla annoin oppilailleni kotitehtävät, jotka kirjasin kurssin blogiin (ja liitteeksi tulostusta varten kopion tehtävistä). Blogiin sain kirjattua myös alkuperäiseen tuntisuunnitelmaan tulleet poikkeamat (jotka näkyvät kurssin www-sivuilta) ja sivujuonteet mm. poissaolleita varten – ja itselleni, kun en kuitenkaan aina muista, mitä tuli käsiteltyä.

Päivä alkaakin rutiiniasioiden hoitamisella. Koulun virtuaalisessa opettajahuoneessa (Moodlessa) on jaossa sähköisiä lomakkeita matkalaskuja ja palkkiolaskuja varten. Tulostin aamusta yhdet kappaleet viime viikon koulutusmatkasta ja sijaisuudesta tehtävää laskua varten. Haen samalla seuraavaa matkaa varten matkustusluvan (SAP, eTyöpöytä tms.). Tämäkin oli mahdollista kun minulla oli suojattu yhteys (esim. Open VPN -yhteys) yliopiston palvelimelle (mm. SAP:in ja sähköisen työsopimuksen käyttö edellyttää tätä).

Päivä koulussa alkoi kokeen valvonnalla, jonka olin laatinut edellisen vuoden aikana kertyneiden pohjien ja hyväksi koettujen tehtävien pohjalta. Aineenopettajien yhteisessä wiki-arkistossa on usean vuoden ajalta erilaisia tehtäviä ja koepaperin pohjia.

Kokeen valvonnan jälkeen hyppytunnilla luonnostelin seminaarialustusta – verkossa olevaan kalvopohjaan – ja ehdin myös päivittää Excelissä pitämäni arvostelutaulukon uusille kurssilaisten nimitiedoilla kopioimalla ja liittämällä Wilmasta nimilistan.

Viime vuosina tekstinkäsittelyn rinnalle on tullut lukuisa määrä uusia tiedon tuottamisen- ja julkaisun välineitä. Yhteisöllisen (sosiaalisen) median myötä olen opettajana päätynyt melkoiseen palveluiden ja tekniikoiden viidakkoon - haluaisin kokeilla uuden teknologian mahdollisuuksia, mutta miten voin välttää turhan työn ja valita heti oikean välineen kuhunkin tehtävään? Kun kysyn kollegoilta millä välineellä jokin kannattaisi tehdä, saan vastaajasta riippuen erilaisen vastauksen. Tuntuu siltä, ettei yhtä ainoata oikeata vastausta olekaan, vaan on monta hyvää vaihtoehtoa.

Seuraavaan tekstikenttään voit laittaa palautetta kyselystä sekä kommentteja ja toiveita tulevasta täydennyskoulutuksesta ja Norssiope.fi -hankkeen muista sisällöistä. Kannattaa tutustua hankkeen tavoitteisiin www.norssiope.fi -sivulta.